FADE IN:
EXT. PUISTO - KESKIPÄIVÄ
On kesä. Aurinko paistaa. Puut ovat vihreitä. Mutta jokin on erilaista, vääristynyttä. Kaikki on niin lähellä. Värit ja kuviot sekoittuvat toisiinsa. ASKELIA. Kuljemme eteenpäin. Reppu LYÖ selkää vasten. Raskasta HENGITYSTÄ. Graffiti-seinä. Koira HAUKKUU ja katsoo meihin.
INT. VIRRAN ASUNTO - KESKIPÄIVÄ
OVER BLACK. Ovi AUKEAA. Lakki PANNAAN hattuhyllylle. Reppu LASKETAAN maahan. ASKELIA.
DISSOLVE TO:
Asunto on pimeä. Verhot himmentävät kirkasta aurinkoa. Huoneen perällä on televisio, joka menee päälle. Näytölle ilmestyy-- TITLE: TERVETULOA KOTIIN
INT. VIRRAN ASUNTO - YÖ
Tuuletin PYÖRII. HENGITYSTÄ. VIRTA, 24, nukkuu sängyssään.
DISSOLVE TO:
MUSTAVALKOINEN.
EXT. PILVISEN TAIVAAN ALLA - ILTAPÄIVÄ
Kiireisen oloinen, siististi pukeutunut mies, KUKKA, 30, ikään kuin KOPUTTAA näkymätöntä ikkunaa yllämme.
KUKKA
Haloo? Haloo? Äkkiä, nyt on kiire! Siinähän sinä olet. Kuuletko? Hyvä! Sinulle on tehtävä.
Kukka ojentaa paperilapun.
KUKKA (CONT’D)
Johtajat tarvitsevat tämän tallelokeron sisällön. Tätä ei saa tyriä. Onnea matkaan!
INT. PANKKI - ILTAPÄIVÄ
Virta havahtuu hereille. Hänellä on yllään siisti puku ja tukka on kammattu taakse. Virta katselee ympäristöään. Hänen edessään liikkuu jono ihmisiä. Kaikki ovat siististi pukeutuneita, ilmeettömiä. He astuvat tasaisin väliajoin askeleen eteenpäin synkronoidusti. Jonon etummaisena oleva siirtyy jonon taakse.
VIRTA
Eihän tässä ole mitään järkeä.
Virta katsahtaa ylöspäin ja näkee VIRKAILIJAN, 35.
VIRKAILIJA
Herra, voinko auttaa teitä?
Virta kaivaa paperinpalan taskustaan ja antaa sen Virkailijalle.
VIRTA
Kyllä, kiitos.
Virkailija näyttää suuntaa.
VIRKAILIJA
Tätä tietä, olkaa hyvä.
INT. HOLVI - ILTAPÄIVÄ
Virkailija avaa lokeron. Hän ottaa sieltä silkkisen pussin.
VIRKAILIJA
Näin, olkaa hyvä.
Virkailija laskee pussin Virran kämmenelle.
INT. AULA - ILTAPÄIVÄ
Virta ja Virkailija kävelevät aulaan. Virta katsahtaa sivulle. Aulassa kulkenut jono on pysähtynyt. Virta kääntyy takaisin ja hänen edessään onkin VOITTO, 28. Voitto kättelee Virtaa jämptisti.
VOITTO
No mutta, sehän on Virta! Mitä kuuluu?
Virta on hämillään.
VIRTA
Anteeksi, olette erehtynyt henkilöstä.
VOITTO
Miten niin? Etkö muista minua?
VIRTA
En tunnista teitä lainkaan.
Virta yrittää vetää kätensä pois, mutta ei onnistu.
VOITTO
Hetkinen, ethän sinä ole Virta.
VIRTA
Niinhän minä sanoin.
Voitto tuijottaa Virtaa tuimasti.
VIRTA (CONT’D)
Anteeksi, mutta minun pitäisi mennä nyt.
Virta yrittää yhä voimakkaammin irrottautua kättelystä.
VOITTO
Minä näen valheesi läpi. Minä näen, kuka todella olet!
Jonossa olevat ihmiset ovat kääntyneet katsomaan Virtaa.
VIRTA
Päästäkää minut!
Virta riuhtoo voimalla, mutta Voitto pitää molemmin käsin kiinni.
VOITTO
Peto! Peto!
LAUKAUS. Virta on vetänyt taskustaan revolverin. Voitto lyyhistyy maahan järkyttynyt ilme kasvoillaan. Virkailija alkaa HUUTAMAAN kauhistuneena. Jonossa olevat ihmiset katsovat edelleen Virtaa, joka ei ensin tee mitään, mutta hätääntyneenä tiputtaa sitten aseen maahan ja juoksee ulos.
EXT. PILVISEN TAIVAAN ALLA - ILTAPÄIVÄ
Virta katselee ympärilleen.
VIRTA
Herra Kukka! Missä olette? Herra Kukka!
Ei vastausta. Virta kävelee pois.
EXT. MAANTIEN VARRELLA - ILTAPÄIVÄ
Virta tallustaa tien vartta pitkin. Ympärillä on peltoa. Aurinko porottaa kuumana. Virta näyttää uupuneelta. Virta katsahtaa ylös. Värillinen, sumea kuva. Nainen punaisessa mekossa kävelee kohti. Virta siristää silmiään. Nainen on kadonnut.
EXT. KOLMEN VIISAAN MIEHEN TELTTA - ILTAPÄIVÄ
Virta saapuu suuren telttakatoksen luokse. Kolme miestä istuvat teltassa pöydän äärellä kirjoittaen ahkerasti jotain paperille.
VIRTA
Toin teille tämän.
Virta laittaa tallelokerosta saadun pussin pöydälle. Miehet innostuvat ja kaatavat pussin sisällön pöydälle. Siellä on vain hiekkaa. Miehet innostuvat vielä enemmän. Virta katselee tilannetta hämmentyneenä ja katsoo sitten sivulleen. Värillinen sumea kuva. Nainen punaisessa mekossa, nyt hieman lähempänä. Virta siristää silmiään. Hänen edessään on nyt Voitto, verisenä. Tämä HUUTAA raivoisasti.
CUT TO:
VÄRILLINEN.
INT. VIRRAN ASUNTO - YÖ
Virta säpsähtää hereille. Hän ryntää television luokse ja avaa sen. Televisio puhuu Virralle. Sen säteilemä valkoinen valo välkkyy television puhuessa.
TELEVISIO
Mikä on Virta? Etkö saa unta?
VIRTA
Näin painajaista.
TELEVISIO
Ei hätää. Se ei ole todellista.
VIRTA
Tiedän. Voitko laulaa minulle?
TELEVISIO
Tietysti voin. Mene vain
nukkumaan.
VIRTA
Kiitos.
Virta menee takaisin peiton alle. Televisio alkaa HYRÄILEMÄÄN matalalla äänellä.
CUT TO:
MUSTAVALKOINEN.
EXT. KOLMEN VIISAAN MIEHEN TELTTA - PÄIVÄ
Virta on taas saman teltan luona. Siellä ei ole enää ketään. Tuuli puhaltaa hiekkaa pöydältä pois. Virta katsoo sivulleen. Kuva on nyt terävä, mutta ei värillinen. Voittoa tai naista ei näy. Vain tie jatkuu loputtomiin. Yhtäkkiä horisontissa tien yläpuolelle lankeaa pimeys. Pala palalta, pimeys alkaa lisääntymään, kohti Virtaa. Virta lähtee perääntymään askelin, jotka nopeasti vaihtuvat juoksuksi. Pimeys on kuitenkin häntä nopeampi. Se saavuttaa Virtaa, joka pakenee nyt henkensä edestä --
INT. VARTIOTORNI - YÖ.
Virta ryntää ovesta sisään torniin ja sulkee oven perässään. Virta kävelee kierreportaiden juureen ja katsoo ylöspäin. Portaat menevät korkealle. Oveen LYÖDÄÄN aggressiivisesti. Virta katsoo taakseen, ja sitten takaisin ylös. LYÖNNIT tärisyttävät ovea voimakkaasti. Virta lähtee juoksemaan rappusia ylös. Ovi alhaalla PAUKAHTAA auki. Virta pysähtyy ja vilkaisee alas. Alempaa kuuluu JUOKSUASKELIA. Virta jatkaa juoksuaan. Virta pääsee ylös. Hän on nyt umpikujassa. ASKELEET lähestyvät. Virta katsoo kaiteen yli. Hänen hengityksensä on kiihtynyt. ASKELEET lähestyvät edelleen ja ovat jo lähellä. Virta kääntyy kohti portaikkoa. Hänen hengityksensä rauhoittuu. ASKELEET pysähtyvät. On hiljaista. Virta kurkkaa portaikkoon. Hän lähtee kävelemään portaita alas. Tornissa ei ole ketään muuta.
INT. VANHA TALO - PÄIVÄ
Virta istuu nojatuolissa pienessä huoneessa. Hänen edessään parin metrin päässä istuu, myöskin nojatuolissa, vanhempi mies, AALTO, 50. Aalto katsoo Virtaa lempeästi. Virta hymyilee pienesti takaisin. Virta katsoo vasemmalle. Siellä on ovi. Virta katsoo takaisin Aaltoon. Aalto nyökkää oven suuntaan. Virta kävelee oven luokse ja avaa sen.
EXT. KALLION PÄÄLLÄ - PÄIVÄ
Virta kävelee ovesta auringonpaisteeseen. Hän on kallioisella maaperällä. Heiniä ja puita on siellä täällä. Hänen vieressään on punainen mekko. Se on puettu puulle ja hulmuaa tuulessa. Virta kävelee etenpäin. Hän saapuu kallion reunalle. Siellä on joku toinen myös. Tämä toinen henkilö kääntyy kohti Virtaa. Se on Virta itse. Kaksoisolento katsoo Virtaa vakavana. Virta alkaa itkemään, sitten nauramaan, sitten raivoamaan. Virta on hämmentynyt, vakavissaan, pahoinvoiva, masentunut, ahdistunut, iloinen, surullinen, vihainen, onnellinen. Kaikkea sekaisin ja vuorotellen.
CUT TO:
VÄRILLINEN.
INT. VIRRAN ASUNTO - AAMU
Jalat sängynpäädyssä. Rauhallinen HENGITYS. Tuuletin HURISEE ja kääntyilee. Ikkuna on hieman auki. Aurinko pilkottaa puiden lomasta.
FADE OUT.
LOPPU